Usein kuulo-ongelmia pidetään vanhuuden vaivana, vaikka ne koskettavat kaiken ikäisiä. Kuulo vaikuttaa iästä riippumatta arkeen, ihmissuhteisiin ja jopa muistiin. Kuuloterveydestä huolehtiminen on paitsi ihmisen itsensä, mutta myös koko yhteiskunnan etu.

Miksi kuulokojeet ja muut kuulon apuvälineet sitten jäävät pöytälaatikkoon, vaikka niiden käytön hyödyt tiedetään? Kojeita pidetään vieläkin hankalina ja rumina, vaikka nykyään ne ovat helppokäyttöisiä ja niissä on paljon valinnanvaraa värikkäistä huomaamattomiin. Kojeiden käyttö vaatii vain totuttelua ja asian hyväksymistä. Erilaiset kuulon pulmat ovat luonnollisia ja yleisiä, jopa 800 000 suomalaisella on heikentynyt kuulo.

Maailman kuulopäivän tavoitteena on hälventää kuulovammoihin ja kuulonkuntoutukseen liittyviä ennakkoluuloja. Ennakkoluulojen hälventäminen edistää kuuloterveyttä. Kuuloliiton ja sen paikallisyhdistysten kautta on saatavilla tietoa ja vertaistukea oman tilanteen käsittelyyn. Kiinnostuitko hyvinvoinnista ja kuuloterveydestä? Joensuun Seudun Kuuloyhdistys järjestää 21.3. 24 klo 18.00 kaikille avoimen kuuloillan, Kuullaan ja keskustellaan kuuloterveydestä ja sen vaikutuksesta hyvinvointiin. Tapahtuma on osoitteessa, Senioripiha, Ravintola Suvanto Rauhankatu 1A Joensuu

Kuule ja elä!

Eila Heinonen
Joensuun Seudun Kuulo ry
puheenjohtaja

Kuuloliiton järjestöpäällikkö Anne Wicht-Kvarnström alusti seminaariväkeä pohtimaan yhdistysten tulevaisuutta toiminnan jatkuvuuden edellyttämään muutokseen, sillä lähes koko järjestö- ja yhdistyskentälle yhtenäistä huolta aiheuttaa uusien vapaaehtoistoimijoiden puute. Tarve on kuitenkin suuri yhdistysten toimille, joilla on erityisen merkittävä rooli kuulovammaisten edunvalvonnassa, vertaistuessa ja virkistystoiminnassa sekä osallisuuden lisäämisessä. Kuulovammaisillakin on tarve yhteisöllisyydelle ja vertaisten tapaamiselle, mikä mahdollistuu yhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa.

Yhdistysten säännöt ja yhdistyslaki aiheuttavat vaatimuksia, mutta samalla myös luovat raamit yhdistysten hallituksille talousasioiden, hallinnollisten ja tilaistointiin liittyvien tehtävien hoitamiseksi. Hallinto vaatii vapaaehtoisresursseja, jotka usein myös toimivat yhdistyksen toiminnan toteuttajina, kuten Kuuloliiton konseptoima kuulolähipalvelu, jossa yhdistysten koulutetut vapaaehtoiset antavat vertaistukea, ohjeita ja apuja kuulolaitteiden huoltamisessa.

Kaksipäiväisen seminaarin osallistujat pohtivat keinoja, joilla yhdistysten toiminnan jatkuvuus turvataan. Yhtenä vaihtoehtona keskusteluissa oli yhdistysmalli, jossa laajennettuun yhdistykseen kuuluisi paikalliset aluekerhot toimintoineen, mutta hallinto olisi keskitetty. Myös muita keinoja resurssipulaan pohdittiin. Koettiin tärkeänä ohjata vapaaehtoisresursseja hallinnon sijaan enemmän yhdistysten toimintaan ja aktivoida jäseniä mukaan. Vapaaehtoistoiminnassa mukana olevat kokevat toiminnan antavan itsellekin arvokasta tietoa ja osaamista sekä erityisesti ystäviä ja vertaistukea.

Ilo elää yhdessä tekemisessä, sillä kuulo on kaikkien asia.

Kuuloautokiertue 2023 oli jälleen menestys!

Kuuloliiton Kuuloauto vieraili yhdistyksemme alueella heinäkuun alussa. Kierros alkoi Outokummusta, johon matkasivat Kuuloauton kuljettaja-testaaja Hannu Seitsosen  lisäksi Kuuloliiton kouluttama Anja Hentunen-Varis sekä yhdistyksemme aktiiviset vapaaehtoiset. Kiertue alkoi epävakaassa säässä, mutta onneksemme auton uumenista löytyi suojakatos, jonka turvin saatiin avustavat tehtävät hoidettua. Varsinainen testihän toteutetaan kuuloautoon rakennetussa testitilassa. Jo Outokummun päivä osoitti testauksen tarpeellisuuden, sillä ennakkoon tehdyt aikavaraukset olivat täyttäneet päivän. Osalle ilman ajanvarausta paikalle tulleille jouduimme tarjoamaan ”ei oota”. Osa halukkaista varasi ajan seuraaville päiville puolen tunnin ajomatkan päähän Joensuuhun.

Kahden seuraavan päivän ajan Kuuloauto oli parkkeerannut Joensuussa seurakuntakeskuksen pihalle. Molempina päivinä vettä satoi rankasti ja tuuli riepotteli katostamme. Sade ei kuitenkaan säikäyttänyt testattavia  vaan täyteen buukatut päivät toteutettiin suunnitellusti ilman peruutuksia. Testattavia olisi ollut enemmänkin kuin voimme vastaanottaa. Sateisessa säässä odotusajat eivät onneksi venyneet ja pysyimme hyvin ennakoiduissa aikatauluissa.

Viimeinen testipäivä yhdistyksemme alueella toteutettiin Enossa, jossa kaunis aurinkoinen päivä kruunasi ahkeran vapaaehtoisjoukon uurastuksen. Moni kävijä sai testauksesta vahvistuksen omalle epäilylleen kuulon heikentymisestä, opastusta jatkotoimenpiteistä ja runsaasti oppia kuuloon liittyvistä asioista. Vertaistukea voitiin tarjota heikon kuulon kanssa eläville.

Yli 120 henkilöä sai testituloksen lisäksi opastusta ja vertaistukea ennenkuin Kuuloauton oli aika jatkaa matkaansa pohjoiseen kohti seuraavia testipaikkakuntia. Alla olevissa kuvissa näkyy mukana olleita aktiivisia yhdistyksemme vapaaehtoisiamme: Eila, Tarja, Ulla,2xMatti sekä Kuuloliiton vapaaehtoiset Anja ja Hannu.

Vapaaehtoisjoukkomme kiittää aktiivisesta osallistumisesta! Ollaan kuulolla!

Kesäisin terveisin

Tarja

Kuulonkuntoutukseen tulee panostaa jo perusterveydenhuollossa

Maaliskuun 3. päivänä vietetään jälleen Maailman terveysjärjestön WHO:n kansainvälistä kuulopäivää. Tänä vuonna päivän tavoitteena on edistää kuulonkuntoutuksen perustason palveluihin panostamista. Kuulo-ongelmien varhainen tunnistaminen on tärkeää sekä kansanterveyden että -talouden kannalta, sillä kuuloon liittyvät ongelmat ovat yleisimpiä terveyshaasteita väestön keskuudessa. WHO:n mukaan yli 60 % kuulo-ongelmista voitaisiin käsitellä perusterveydenhuollossa.

Suomessa hyvinvointialueet ovat käynnistäneet toimintansa ja perustason palvelujen vahvistamista tavoitellaan erityisesti sote-keskuksien toimintaa ja palveluja kehittämällä. Kuuloliitto on pitkään ajanut perustason kuulopalvelujen vahvistamista, koska se tukisi erityisesti ikääntyneiden kuulo ongelmien varhaisempaa tunnistamista ja sujuvoittaisi kuulonkuntoutuspolkua. Audionomien osaamista hyödyntämällä suurempi osa kuulonkuntoutuksen hoitopolun vaiheista, kuten kuulon tutkimuksista, voitaisiin tehdä jo sote-keskuksissa. Näin vältettäisiin päällekkäisiä tutkimuksia ja kuulonkuntoutuksen hoitopolun pitkittymistä. Vahvat perustason palvelut tukevat myös oikea aikaista kuulonkuntoutukseen pääsemistä.

THL:n koordinoimassa Terve suomi -tutkimuksessa selvitetään parhaillaan väestön terveydentilaa. Tutkimuksella saadaan myös tuoretta tietoa suomalaisen väestön kuulon tilanteesta. Tutkimuksessa osallistujien kuulo tutkitaan hälypuhetestillä, joka antaa perinteisiä kuulontutkimuksen menetelmiä tarkemman käsityksen kuulosta arjen tilanteissa. Kuulonkuntoutuksen aloittamisen arvioinnissa huomiota tulee kiinnittää myös siihen, miten henkilö tosiasiallisesti pärjää arjessa kuulonsa kanssa.

Suomessa tulee tunnistaa kuulo-ongelmat aiempaa aikaisemmin, sillä heikentyneellä kuulolla on yhteys myös ikääntyvän muistiin ja tiedonkäsittelytaitoihin. Kuntouttamaton kuulonalenema lisää muistisairauksien riskiä. Erityisesti keski-iässä toteutettu kuulonkuntoutus tukee muistia ja tiedonkäsittelyä myöhemmällä iällä.

Lisätietoja

Eila Heinonen

Joensuun Seudun Kuulo ry

puheenjohtaja

eila.heinonen@joensuunseudunkuulo.fi

0500172324